Harvat hetket

Itselle tärkeä kuva omalla tavallaan. Taisi olla jo 6-7 viikko, kun en ollut kameraan koskenut. Arki oli vain duunia, ajoa tulevalle huushollille, remppaa, unta ja duunia. Väsyttävää oravanpyöräpaskaa koko rahalla. Työt loppuivat suunnitelman mukaan 24.9 tai jäin lomalle, ennen kuin työt oikeasti loppuivat 30.9:ttä. (uusi työ odottaa 15.11, sitä ennen tämän huushollin laittoa talvikuntoon) Tuon syyskuun viimeisen viikon vietin melko pitkälle kahdestaan ikiremonttia odottavat talon sekä koiran kanssa. Aamulla aina heräsin, suunnitelmat oli valmiina, että mitä tehdä taas tänään jne... Vaikka leipäduuni olikin loppunut, tuntui että tein sitä samaa taas.
Muutaman laatan olin taas saanut väkipakolla laitettua seinään ja ajattelin pitää pienen tauon laittaen samalla saunan tulille jne. Samalla annoin koiralle kunnon, oikean luun. Pitkästä aikaa raukkaparalle jotain herkkua kaiken myllerryksen keskellä. Katselin siinä sitten, kun lehdet tippuivat puusta, koira nautti, laskeva aurinko taustalla jne ja ryntäsin etsimään oranssia laukkuani eli kameraa. Onneksi oli iso luu, ehdin vielä jotain kuvata tapahtumasta. Suljin rapsahteli varmaan yli 50 kertaa, mutta jotain vapauttavaa siinä oli. Arkinen tilanne, mutta se muistutti, että välillä pitää pysähtyä. Tämän jälkeen taas kamera on ollut heti läsnä ja käytössä, muutenkin kuin kuvaten ankeita kaakelin saumoja tai sähkömiehen töitä. :)
Pointti vain koko stoorilla, että pienet asiat herättää. Joskus vain pitää pysähtyä ja olla.





-j-

Downdog

Raskas mielisellä koiralla on kaikki maailman murheet niskassa.


Se on meidän Ronja, se ainut, joka kantaa vastuuta tässä talossa.

Kuinka nauttia lomasta täysillä?

Tekemällä kostean tilan remonttia ja rakentamalla koira-aitausta. Nyt onneksi oikeaa lomaa edes muutama päivä. Loman luxusta oli se, että joskus lähti heti aamusta tankkaamaan autoa ja kävi huoltoasemalla "posliinilla". Juokseva vesi, huuhtelu muulla kuin ämpärillä ja ei tarvinnut pelätä, että tippuu harha-askeleen seurauksena maan pintaan. :) Mutta homma edistyi roimasti ja uskon, että syyskuun loppuun mennessä on valmista. Ja parempi olisi, muutto odottaisi silloin lopullisesti. :)





-j-

Ei kait vielä?

3. Haaste: 80-luku & silloin olin onnellinen -m-

Joo, nyt se inspiraatio ja säänjumalat suosivat kuvaamista. Tässä tämän kertaisen haastavan haasteen kontribuutio, 80-lukua ja onnellisuutta.



Mutta turha juhlia, huomenna sää näyttää taas tältä:

Eikun hyvää juhannusta vaan!

Välikuva, makkarat

Crossikehitys-efektillä kuorrutettu makkarakuva:) Onneksi on kesä, niin voi grillata.

2. Haaste -j-

Hankala aihe, ei voi mitään. Alunperin oli tarkoitus ottaa jotenkin se arkkitehtuuri mukaan kuvaan, haaveena oli esim. kuvata Tampereen Amurin työläiskortteleita ja tosiaan, joku rehu olisi voinut kukoistaa jostain kiven raosta. Yhtenä päivänä kiertelin Tampereella kuvaten muita "merkittäviä" rakennuksia mutta en vaan saanut kaikkia kolmea tekijää kolahtamaan. Tuon reissun kuvasaldosta päädyin tähän, kyseessä on Kalevan kirkko, ruma kuin mikä.

Kevään ensimmäisiä oikeasti kirkkaita säteitä ja puhkipalamista, jonkun sortin arkkitehtuurin mukaan ottaminen ja klisheinen kuvan nimi. Kait ne 3 tekijää edes jotenkin kohtaa. :D